lauantai 21. lokakuuta 2017

Lokakuun superlukumaraton



Olen kokeillut lukumaratonia toistaiseksi vain kerran ja sekin oli ihan omana ajankohtanani, koska yleensä kolmivuorotyön tähdet ovat aina siinä asennossa, etten pääse osallistumaan muiden järjestämiin maratoneihin. No mutta nyt! Tällä kertaa Hogwarts Library -blogin emännöimä superlukumaraton on sunnuntaina 23.10. Lukemisen voi kuitenkin aloittaa jo lauantain puolella, kunhan osa lukemisesta tapahtuu juuri maratonpäivänä.

Aloitin lukemisen tuossa yhdeksältä illalla ja huomenna sitten jatkuu paremmalla energialla! Millään tavalla en ole varautunut, kun havahduin tähän niin myöhään, mutta eiköhän tuolta omasta hyllystä löydy jotain kivaa. Kirjastostakin on pari lyhyempää kirjaa lainassa, joten josko niitä sitten yrittäisi lukea. Itselläni ei ole mitään huimia lukutavoitteita, kunhan halusin lähteä mukaan tunnelmoimaan syksyä ja kirjoja ja vapaapäivää ♥

Lauantai-iltana: 
Enni Mustonen: Emännöitsijä 2. luku. Pidin aika pitkää taukoa Mustosen kirjojen parissa ja nyt on ollut kiva palata näiden pariin. Juuri sopivaa höttöä!

0.16:
Rupi Kaur: Maitoa ja hunajaa. Luin aiemmin aloittamani runokirjan loppuun. Oli melkoinen pettymys!

10.47:
 Ulrika Nielsen: Perikato. Maraton koostuukin näemmä runokirjoista, joista en pidä. Pitänee kaivaa omasta hyllystä Arto Lappia, jotta pääsen näistä traumoista yli. 

13.42:
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu. Siitä on varmasti reilusti yli kymmenen vuotta, kun olen viimeksi lukenut tämän. Tämä on kirppislöytö muistaakseni alkukesältä ja odotti minua jo  edellisen maratonin tbr-pinossa, mutta päätyi luettavaksi vasta nyt. Peppi on ihana!

21.13:
Pepin jälkeen aloitin Tove Janssonin Viestiä, mutta siihen en jaksanut keskittyä kovinkaan pitkää aikaa. Luin yhden luvun lisää Enni Mustosta, jonka jälkeen paransin runotraumat Arto Lapin Oravan portailla ja päätin maratonin lukemalla yhden luvun Koko Hubaran Ruskeita tyttöjä.

Kuten arvasin, maraton koostui kirjoista, joissa pystyy etenemään nopeasti. Siksi sivumäärä nousi niin suureksi, mutta jos olisi mahdollista laskea sanamäärä, niin se olisi naurettavan pieni. Sain kuitenkin lisättyä neljä kirjaa tänä vuonna luettujen kirjojen listalle ja se on ihan hyvin yhdelle vuorokaudelle!

Luettuja sivuja yhteensä 646.

maanantai 14. elokuuta 2017

Sylvain Neuvel: Uinuvat jättiläiset



Sylvain Neuvel
Uinuvat jättiläiset : Themis-kansioiden ensimmäinen kirja
Suom. Juha Ahokas
Like 2017
351 s

Eri puolille maailmaa on haudattu jättimäisiä metallinkappaleita, jotka hohtavat outoa sinivihreää valoa. Kappaleet ovat ruumiinosia, mutta mikä on niistä muodostuvan jättiläisen käyttötarkoitus ja miten kappaleet päätyivät maan alle?

Minut houkutteli tämän kirjan pariin aivan upea kansikuvitus. Viimeisen vuoden aikana olen ajautunut kirjakaupoissa lähinnä askartelutuotteiden pariin, mutta sen kerran kun päädyn kirjapuolelle, niin törmään tähän kauneuteen. Pienen pohdinnan jälkeen ("scifiä, iik, mahdanko tykätä!?") valitsin tämän Kahden naisen lukupiirin ensimmäiseksi luettavaksi kirjaksi.

Omalla kohdallani kirjassa aiheutti eniten hankausta kerrontatapa. Kirja on toteutettu pääosin haastatteluina, joissa tuntemattomaksi jäävä henkilö haastattelee eri hahmoja, jotka ovat osa jättiläisen parissa työskentelevää ryhmää. Haastattelutyyli tuo tietysti väljyyttä, joka nopeuttaa lukemista, mutta joissain tapauksissa se tuntui hieman epäuskottavalta. Jotenkin siltä, että siihen yhteen kerrontatapaan oltiin jääty jumiin. Kerronnassa hienoa oli se miten useasti luku päättyi pieneen cliffhangeriin ja lukemista oli ihan pakko jatkaa. Ihanan koukuttavaa!

En ole hirveästi lukenut scifiä aiemmin, joten jotkin tapahtumat tuntuivat jollain tapaa vähän övereiltä. Ehkä tuollaiset tapahtumat ovat ihan arkipäivää tämän genren kirjallisuudessa. Oli ainakin erilainen lukukokemus ja erilaiset juonenkäänteet tekivät kirjasta paljon viihdyttävämmän. Kirjasta onkin tekeillä elokuva, enkä yhtään ihmettele!

Sovittiin Lauran kanssa, että Kahden naisen lukupiiri jatkaa vielä tarinan parissa. Toinen osa sarjaan on jo ilmestynyt englanniksi ja odottelen sitä nyt saapuvaksi kirjastoon. Hankintapyyntö on jo tehty ja käsitelty, mutta toistaiseksi kirja ei ole vielä lainattavissa ja olen toisena varausjonossa.

★ ★ ★ 

perjantai 4. elokuuta 2017

Malin Persson Giolito: Suurin kaikista



Malin Persson Giolito
Suurin kaikista (Störst av allt)
Suom. Tarja Lipponen
Johnny Kniga 2017
414 s.

Ruotsin dekkariakatemian parhaaksi ruotsalaiseksi rikosromaaniksi vuonna 2016 valitsema Suurin kaikista kertoo Majasta, jota syytetään koulusurmasta. Kirja eroaa aiemmista lukemistani koulusurmakirjoista siinä, että nyt keskitytään surmien jälkeiseen oikeudenkäyntiin sekä siihen mikä johti tähän tragediaan.

Välillä unohdin lukevani kirjaa, jonka tapahtumat sijoittuvat Ruotsiin. Kirjan päähenkilöt ovat niin rikkaita ja bileet niin övereitä, että automaattisesti ajauduin kauas Yhdysvaltoihin. Se tuntui myös jotenkin turvallisemmalta ajatukselta. Vaikka kirja onkin fiktiota, niin joka kerran kun muistin että Ruotsissahan tässä ollaan, niin tuli aavistuksen turvattomampi olo. Hölmöä.

En muista lukeneeni erityisen paljon oikeussalidraamoja, joten siinä mielessä tämä tuntui mielenkiintoiselta vaihtelulta. Takakansi lupaili psykologista trilleriä ja sen suhteen vähän petyin. Odotin kirjalta enemmän jännitystä ja sellaista piinaavaa odotusta, että miten tässä nyt käy. Kyllähän kiinnostus pysyi yllä, kun halusi tietää miten syytetylle käy, mutta en kokenut mitään erityistä jännitystä ja jäin kaipaamaan jonkinlaista isompaa odottamatonta käännettä tai yllätystä. Päädyin vertaamaan tätä Jodi Picoultin Koruttomaan totuuteen, jossa on myös oikeudenkäynti, mutta joka oli paljon jännittävämpää luettavaa.

Lopuksi vielä suuri kiitos kirjastolle, sillä tämä kirjojen varailu onkin ihan mielettömän hienoa puuhaa, kun varausmaksuja ei enää ole! :) Mitähän uutuuksia sitä sitten lukisi!

★ ★ ★ 

torstai 3. elokuuta 2017

Ja elokuu


Sitä kuvittelee tekevänsä reteästi paluun blogiin yli kahdeksan kuukauden hiljaisuuden jälkeen, mutta vastassa odottaakin hävityksen kauhistus. Olen luottanut Photobucketin palveluihin jo yli kymmenen vuoden ajan ja nyt se sitten petti minut. Photobucket ei enää tarjoa ilmaisversiossaan kuvien linkittämistä muille sivustoille, joten koko blogini oli yhtä erroria, koska olen luottanut kaikessa kyseiseen sivustoon. Saatoin päästää pari(kymmentä) rumaa sanaa, mutta nyt blogille on annettu välttämättömin ensiapu niin, että ainakin ulkoasu ja muutaman uusimman (heh) postauksen kuvat toimivat.

No mistä mä olin tulossa kirjoittamaan? Lähinnä tulin päivittelemään surkeaa lukumotivaatiotani nykyään. Älypuhelimet ovat hieno keksintö, mutta ovat pilanneet keskittymiskykyni melkein täysin. Vaikka kuinka haaveilisin jatkuvasti ja joka paikassa lukemisesta, niin faktahan on se, että päädyn vain räpläämään puhelintani. Jos satun olemaan jumissa Cooking Fever -pelin kanssa tai jos kukaan ei päivitä just nyt somea, niin ainahan voi viihdyttää itseään jollain Vauva-palstan draamalla! Ja ÄO-pointsit vaan karisee. Paras apu tähän on ollut se, että puhelimesta pistää Youtuben kautta pyörimään jotain taustaääntä, jolloin puhelinta ei voi räplätä ja samalla saa paremmin keskityttyä lukemiseen. Yleensä taustalla pyörii joku klassinen soittolista tai sitten asmr-video, jossa ei puhuta lainkaan.

Tämän vuoden tavoitteenahan oli tuttu 52 kirjaa, eli kirja per viikko, mutta siinä vaiheessa kun olin jäljessä noin kymmenen kirjaa, päätin pienentää tavoitteen 40 kirjaan. Ja olen onnistunut jäämään siitäkin jälkeen! Vuoteen on kuitenkin mahtunut hyviä kirjoja. Erityismaininnan ansaitsevat Reko ja Tina Lundánin sydäntäsärkevä Viikkoja, kuukausiaSusan Fletcherin Irlantilainen tyttöJessica Brockmolen Kirjeitä saarelta ja Malin Persson Gioliton Suurin kaikista.

Viimeisten viikkojen aikana olen kovasti yrittänyt ruokkia lukuinnostustani. Prosessi on ollut nelivaiheinen:

  1. Jaanan ikioma lukumaraton, joka tapahtui 11.-12.7. Maratonin aikana sain luettua loppuun yhteensä neljä kirjaa. Maratonin todellinen voittohetki oli se, kun sain Aki Ollikaisen Nälkävuoden luettua. Se on odottanut omassa hyllyssäni jo pitkän tovin lukemistaan ja nyt vihdoin puskin sen läpi. Enkä kyllä tykännyt, että eipä ihme jos on ollut vaikeuksia.
  2. Booktube-videot. Olen aiemmin törmännyt muutamaan suomalaiseen kirjavideoiden tekijään. Nyt päädyin englanninkielisten videoiden pariin, koska Gabaldonin Outlander ärsytti niin paljon, että siitä oli pakko löytää jotain avautumisvideoita ja niinhän sitten löysinkin. Ja samalla satuin löytämään ihan valtavan kirjatubettajien maailman. Ihan sydäntä särkee miten mahdottomalta ajatus tuollaisesta samanlaisesta yhteisöstä Suomessa tuntuu. Melkein haluaisi itse päästä kokeilemaan, mutta sitten muistan että tietokoneeni ei tee ikinä yhteistyötä videoiden editoinnin suhteen, olen laiska, eikä minulla taida olla erityisen paljon kerrottavaa tai sanottavaa mistään lukemastani.
  3. Löydettiin Ikeasta ihan pilkkahintaan uudet kirjahyllyt! Brusalin ruskeat kirjahyllyt sattuivat olemaan 19 EUROA KAPPALE, kun lähdettiin ex tempore kesäretkelle reilu viikko sitten. Ostettiin tietty heti kaksi hyllyä ja nyt olohuoneessa on aivan eri ilme ja kirjahyllyssä on jopa tyhjää tilaa, koska uudet hyllyt ovat leveämmät ja korkeammat kuin vanhat!
  4. Juuri alkunsa saanut Kahden naisen lukupiiri, jonka perustimme ihanan Lauran kanssa. Pääsin valitsemaan ensimmäisen kirjan ja noin 50 sivun perusteella veikkaisin valinneeni ihan hyvin!
Mutta hei, lupaan palata asiaan vielä tämän kuun puolella. Olisi uudet kirjahyllyt joita esitellä, yksi kirja josta kertoa, lukupiiri jonka etenemisestä raportoida ja ihan uusi harrastus jota esitellä!